Ruiskukka

Ruiskukka-aihe toistuu hyvin monissa Dagnyn käsitöissä. Ruiskukka eli ruiskaunokki on muinaislaji, joka on ollut meillä luonnonniittyjen ja kulttuurimaiseman vakiokasvi. Vielä Dagnyn lapsuuden aikaan 1900-luvun alussa se on ollut nykyistä paljon yleisempi. Se on pilkuttanut viljapeltoa kauniin sinisellä kukallaan tai kehystänyt pellon reunaa. Onpa se saattanut jopa villiintyä valtaamaan niityn tai pellon kokonaan, lainehtinut kuin sininen järvi. Ei ole ihme, että tämä kaunokainen on otettu mielihyvin myös kukkapuutarhojen asukiksi. Siitä on sittemmin tullut muitakin värimuunnoksia, mm. valkoinen ja punaisen sävyjä, kuten eräässä Dagnyn maalaamassa pöytäliinassakin. Ruiskukka on ollut varmasti Dagnyn mieleen ja herättänyt lapsuusmuistoja, sillä hän teki niin monia ruiskukka-aiheisia pöytäliinoja ja tauluja.

Luonnon yrttien ystävien mukaan ruiskukan terälehtiä voidaan käyttää kakun koristeena ja salaateissa. Parantaviakin vaikutuksia kerrotaan olevan kasvin lehdistä tehdyssä teessä. Kuivatuista terälehdistä saa vesiliukoista väriainetta.

Lue myös

  • Dagnyn ateljéssa

    Julkaistu
    Dagny teki monenlaisia käsitöitä ja toki myös ompeli vaatteita. Kertoman mukaan hänellä oli pitkät vaatetangolliset itse ommeltuja leninkejä, jakkupukuja, puseroita ja hameita. Vielä 1970-luvulle asti oli hyvin tavallista, että vaatteet ommeltiin itse tai niitä teetettiin ompelijalla. Olihan se edullisempaakin kuin…
    Lue lisää Dagnyn ateljéssa
  • Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

    Julkaistu
    Dagny sai päästötodistuksen 30.5.1931. Silloin hän oli käynyt kansakoulua (folkskola) kuusi vuotta. Sen jälkeen alkoivat maatalon työt täysipainoisesti vanhempien apuna vihannesviljelytilalla. Se oli tuohon aikaan hyvin tavallista 12-vuotiaan elämää. Sen takia koululaiset opiskelivat myös sellaisia aineita kuin kotiseutuoppi, maatilan hoito…
    Lue lisää Jo joutui armas aika ja suvi suloinen
  • Sadonkorjuun aika

    Julkaistu
    Dagny viljeli muun muassa kaaleja, sipulia ja perunoita. Maatalous näkyi vahvasti Tikkurilan seudulla 1960-luvulle asti sekä elinkeinona että maalaismaisemana. Sodanjälkeinen teollisuuden kehitys alkoi vaikuttaa voimakkaasti myös tämän seutukunnan elinkeinorakenteisiin: maanviljelys väheni, ihmiset menivät töihin tehtaisiin ja palveluammatit lisääntyivät. Tuusulanväylää, lentokenttää…
    Lue lisää Sadonkorjuun aika